24.2.2013

Auto

autounetYksi aikakausi on lopussa.

Miehen vanha työsuhdeajoneuvo tuli kaikilla mittareilla tiensä päähän. Ehdin kiintyä tasapaksuun, mutta ketterään ranskattareen, jonka räystäsperä erottui parkkipaikalla ilman silmälasejakin. Lopulta väistämätön tapahtui. Mies karautti kuntosalin pihaan hohtavan valkealla ajokillaan.

Olen elänyt käytettyjen autojen parissa. Olin kuullut paljon uuden auton tuoksusta ja muusta ja lösähdin kartturin penkille aistit avioimina. Miltä se tuntui? Siistiltä ja koskemattomalta. Turvavyö solahti paikoilleen hakematta, ovet lumpsahtivat kiinni. Anni tapitti tyytyväisenä istuimeltaan takapenkiltä. Teinit mahtuisivat ongelmitta omille paikoilleen. Kengistäni levisi laajat kuralätäköt uutukaiseen mattoon kuin merkaten kohtani tuleviksi vuosiksi.

Säilytystilat ovat aiempaa pienemmät, mutta nythän ei enää tarvitse kuljettaa lastenvaunuja. Pöydänkulmat täyttyivät sälästä, jota kiikutettiin pois vanhan auton uumenista. Työkaluja, latureita, ruuveja, muttereita, cd-levyjä, puukkoja, kyniä, sytyttimiä, taskulamppuja, pastillirasioita, bahteja, kruunuja, leluja, kolme tuttia…

Silmieni ediste kulki filminauhana vanhan auton kanssa koettuja hetkiä.

Hääpäivä, kun mies haki minut ja kaksi ystävääni hotellilta. Ruotsin rengasmatka. Ohitin hirvet auton ratissa ja mies yritti tietämättään tilata neljää nakkisämpylää. Matka häämatkalle lentokentälle. Ja varsinkin sieltä takaisin, kun ensin kaivettiin tunnistamaton objekti parimetrisen lumikinoksen alta. Matka synnytyslaitokselle, kun tuijotin kelloa kojelaudassa ja yritin laskea supistusen välejä tietämättä mitä odottaa. Paluumatka kotiin, kun nyytti nökötti turvakaukalossaan ja minä ihmettelin uusia ulottuvuuksiani. Imetyssessiot takapenkillä ennätyshelteissä, kun paita liimautui selkään ja tyttö rintaan.

Lukemattomat Kalajoen ja Saimaan matkat, kun olemme pysähtyneet liikenneasemalle ja hamstranneet pinon servettejä vaihdekepin viereen. Kuljetukset jäähalleille, kaupungille, Ikeaan, lenkkipolun varteen, kauppaan. Keskustelut, joissa on vatvottu mitätöntä yksityiskohtaa tai suunniteltu tulevaa. Hätäiset pusutukset, vilkutukset, hyvästit ja jälleennäkemiset.

En ole autoihmisiä. On kuitenkin pakko myöntää, että ilman tuota nöyrää palvelijaa elämämme olisi mutkikkaampaa. Ja voihan olla, että uuteen autoon tutustun paremmin myös kuskin paikalta.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Auto

  1. satutyttö sanoo:

    mikä on bahti?

  2. admin sanoo:

    Se on Thaimaan rahayksikkö. Olin heittäny johonkin sivukoteloon niitäkin – Grand Scenicissä oli uskomaton määrä lokeroita.

    Valoisaa viikkoa teille ja kiitos viimesestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


kaksi × = 18