31.3.2013

Jälleensyntymisen aika

jaapuikotmaniska1maniska2
Ensimmäinen pääsiäispäivä.

On loistava ilma, aivan kuten viime vuonna. Aurinko paistaa sinnikkäästi sulattaen lumeen tummia pälviä. Kevät etenee pikakelauksella. Tämän jälkeen sukset vaihtuvat lenkkareihin. Talviaika kesäaikaan, toppatakki windstopperiin, pipo hulmuavaan tukkaan.

Kiirastorstaina ajelimme itään mummolaan. Totesimme, että valtava pihakoivu on poistunut – ja vienyt mennessään lipputangon. Piha näyttää riisutulta, puun tynkä surulliselta. Se muistuttaa menneistä kesistä, siitä kuinka teininä suunnittelin taiteilijan uraa ja tarkkailin maailmaa pienestä ikkunasta. Keväällä aurinko valaisi huoneen oksien lomasta. Olin niitannut seinään Picasson julisteen. Sen vieressä puun tumma runko ikkunan kehystämänä… Nyt koivu alkoi lahota. Se kasvoi alun perinkin liian lähelle taloa.

Palasimme kotiin eilen, samoin teinit. Anni esitteli elementissään piruetit, piirustukset, pinkit kynnet. Tytöt saunoivat yhdessä. Lupasin, että Anni saa nukkua T:n kanssa takkahuoneessa, mikäli sisko siihen suostuu. (Käytäntö muodostui, kun olin talven mittaan pari iltaa pois kotoa.) Kauniit tytöt kalanruotoleteissään. On ilo seurata, kuinka pieni palvoo isompaa. Kuinka isompi ojentaa kärsivällisesti kätensä, nostaa korkealle, siirtelee herkut loitolle.

Kohta taapero tipahtaa tuolilta, satuttaa itsensä. T ojentaa tyttöä syliini, mutta pieni pudistaa itkien päätään. ”Minun syli on parempi!”, riemuitsee teini.

Olen tarpeeton, kuin laho koivu. Tekisi mieli painaa pää tuulelta tuoksuvaan tyynyyn. Odottaa, että joku silittäisi tukkaa. Älä ajattele niin negatiivisesti, sanoo mies, ymmärtämättä ettei järjellä ole tämän kanssa mitään tekemistä. Nostan vaivalloisesti itseni murjotuksen yläpuolelle. Olen nyt aikuinen, se joka lohduttaa.

Rairuohot jäivät istuttamatta. En ehtinyt tipujakaan etsiä. Asettelin pieniä suklaamunia lasipurnukoihin, niitä kaappaan kourallisen ohi kulkiessani… Valo koristelee huoneet. Koivunoksat maljakossa alkavat jo tehdä uutta vihreää.

Tänään söimme pihalla, grillasimme jotain helppoa. Korkkasimme uuden puutarhapöydän, sen paikka on täydellinen. Oli pakko laittaa myös pöytäliinat ja servetit. Piilotin ulos kaikille pääsiäismunat.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Jälleensyntymisen aika

  1. satutyttö sanoo:

    Voi…
    Anni on rikas ku sillä on isosisko. Miä tiiän mistä puhun. Siä oot äiti ja aina tärkein, ultimate safety unit. Ostin hilmalle angryb. munan. Se sano et ihanaa, oot mun rakkain äiti. Sanoin et tavaralla ei voi rakkautta ostaa. Ei niin, vastasi tyttö ja jatkoi: rahalla saa ja hevosella pääsee.

  2. admin sanoo:

    Lyhytkestoista rakkautta voipi ostaa rahallakin. ;)
    Oon onnellinen että tytöillä menee niin hyvin. Yli odotusten. Etukäteen jännitti, miten teinit hyväksyy Annin. Tukkanuottasiakin lie vielä tulossa, mutta iso ikäero tavallaan helpottaa. Ei ole kilpailuasetelmaa. Jokainen on omanlainen: poika, tyttö ja juniori. En enää pysty sisaruksia tuottamaan, joten on rikkaus, että niitä oli valmiina.

    Terkkuja Hilmalle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


+ 8 = yksitoista