24.7.2014

Laatuaikaa

mansikitVain minä ja mansikat.

Ennen lähtöä mies ja tyttö käyvät työpaikalla. Turvaistuin on etupenkillä, Suvi-nalle takana turvavöissä. Jään vilkuttamaan toimiston rappusille. Huivipäinen mummo verannalla…

Välimatka on pitkä. Puhelimessa olin kuulevinani meriharakan. Helle täyttää rannat siellä ja täällä.

Kaipasin omaa aikaa. Ja nyt kun sitä on, kuinka käy? Kitken kasvimaata, pesen pyykkiä, siivoan jääkaapin, tyhjennän roskikset, kastelen ulkokukat. Sitten alkaa tietysti sataa. Pyykkejä en sentään ehtinyt ripustaa ulos… Ja herkut – Janssonin kiusausta vai kaalilaatikkoa? Tai sittenkin kanatortilloja, täytteessä puolet aurajuustoa. Suosikkiruokani lemuavat pilaantuneelle. Ei ihme, etteivät muut niitä halua.

Herään ennen kelloa, lakkaan kynnet, pyöräilen töihin rantoja pitkin kiemurrellen. Töissäkin vietän kesäelämää. Syön eväät pientareella frisbeegolf-poikien ja pussikaljaporukan vieressä. Palumatkalla poikkean reitiltä, ostan pari pokkaria ja uudet lenkkarit. Käyn jumpassa. Luen naistenlehtien jatkokertomukset. Nautin hiljaisuudesta, en avaa mitään laitetta. Aika saa uudet mittasuhteet.

Pimeällä käyn keräämässä kukkia. Raskas liljan nuppu osuu kylkeen. Kyykistelen rastasverkon alla ja napsin puoli litraa mansikoita. Paarmat tyrkkäävät piikkinsä sinne tänne. Huljuttelen puremakohdat pirtulla anopin ohjeen mukaan. Yöllä säpsähtelen siihen, ettei kukaan hamua tukkaani, tai mitään muutakaan. Näen unta, että olen turvonnut kaksinkertaiseksi.

Sitten hyppään töistä bussiin ja lähden Pohjanmaalle.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


+ 4 = yksitoista