31.1.2014

Murmelipäivä

tammikuupelto

psuka

typpur
Rinkelit lentää sun uniin…

Viikko eteni siivouspäivään. Pyykkivuoren takaa rekisteröin auringonnousun ja oksien kimalluksen. En jaksa nauttia. En siitä, että voisin leipoa Runebergin torttuja. Kuin lapasta purisi. Teen kotityöt aina uudestaan ja uudestaan kuin murmeli. Olkapäitä jomottaa. Olen ilmeisesti palelluttanut ne pyöräillessä. Pakkasta oli -20, kyllä ja ajelin tuulipuvussa, kyllä. Olen tehnyt niin ennenkin. Tätä ei voi selittää kuin vanhuudella…

Shampoo on loppu. Niinpä ostan päälärin hoitoainetta. Siirrän sen kotona takariviin lajitovereidensa kanssa. Hiukset liimautuvat päähän. Saisiko tyhjästä pullosta lantrattua pesuainetta? Voiko Mäntysuovalla kuurata tukan? Kemikaliosaston myyjä työnsi mukaan ”tehokosteuttavia” näytteitä. Vielä pari sekavaa yötä ja saan säälistä seerumin.

Avaan Annin kanssa keksipaketin ja selailen pitkästä aikaa Aku Ankkaa. Alkaa naurattaa. Kuten tämä. Mikä tilannetaju koiralla!

Keskityn pieniin asioihin. Ostan mantelisuklaata ja piilotan sen tarjottimen taakse. Ripustan lakanat ulos, että voisin huomenna kantaa jäätyneet laatat sisään. Kätken fleece-kerraston alle kirjavat pitsit. Yritän kuvata Annin silmien väriä, joka on aivan omansa (vihreää ja ruskeaa).

Päiväunilla asettelen olkapäitä sopivaan kulmaan. Odotan että pieni saisi viimeinkin unta. Miehen saapuessa myrtsiys on huipussaan. Energisellä siipalla on kädessään… Huiskulan paperikassi.

Pinkkejä ruusuja! Suklaata!

Viemme tavaroita kirpputorille, hölkkään kaupasta kotiin. Sitten sauna ja ulkona jäädytetyt ja taas kertaalleen kuivatut lakanat. Hyvä, hyvä päivä.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


− kolme = 2