17.3.2015

Potkurikelit

potkurikelitkevattaapotkuriiMikä päivä!

Lumet jo melkein katosivat. Loppu hanki on raudanluja. Puhalsimme potkurilla pellon laidasta toiseen. Menomatkalla pieni kyydissä, alas tultiin kilpaa. Miehen karvalakki lensi eilen vauhdissa hankeen. Silloin istuin vielä töissä, koettaen purkaa sumaa. Lauantaiaamun iloja.

Keskitalvi meni tasaisen harmaassa pilvessä. Nyt menetys otetaan takaisin. Etsin aurinkolasit, ostan paketillisen tikkujätskejä, lusikoin mämmiä, kärvennämme makkarat nuotiossa. Tuntematon nainen istuu K-Marketin rappusilla ja syö jäätelöä. Perhepäivälapset ovat lähteneet retkelle, taapertavat aikuisen perässä kuin sorsanpoikaset. Kuin kesä olisi tullut. Mutta takapakki tulee jossain vaiheessa, niin käy aina.

Näytän aurinkolasit päässä hirviöltä, sanoo pieni. Rillit eivät enää ole muotia, ei niillä ihan lähelle enää näekään. Lasit päässä muistan häämatkan ja tiiraan horisonttiin.

Pyydän miestä ottamaan kuvan, että näkisin miltä hirviö näyttää. Huomaan, että ryppy silmien välissä on syventynyt. Ei se siitä enää katoa. Nyt on viisainta nauttia hetkestä.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


× kaksi = 8