23.8.2012

Torstai on toivoa täynnä



Nahkean migreeninen aamu. Kadonnut sukka, jalkapohjaan juuttunut keitetty makarooni ja solmuinen imurinjohto kertovat karua kieltään. Tänään olisi pitänyt jäädä sänkyyn. Tai repäistä ja lähteä lenkille lapsi rinkassa. Lämmittää sauna ja liottaa jalkoja merisuolavedessä. Mitä tahansa, paitsi jynssätä mikrokuituliinalla pöytälevyyn iskostuneita ruuantähteitä.

Anni lukee ajatukseni ja kitisee kaikesta. Vaatteet pitäisi pukea lattialla selällään kuten iskä tekee, mikä minusta taas on helvetin hankalaa. Potalla tulisi kyyköttää viihdytysjoukoissa, että tyttö voi roikkua hiuksissani samalla kun luen isoa kirjaa. Entisestään lyhentynyt kampaus ei sovi tähän hommaan.

Raitis ilma auttaisi. Ikkunan avaaminen ei riitä. Olo on rapsakka kuin viikon vanhalla salaatilla, mutta pakotan itseni liikkeelle. Pitkällisten valmistelujen, lukuisien pottasessioiden ja muiden selvittelyjen jälkeen pääsemme matkaan. Uko-ovella Anni kasaa suun täyteen pieniä kiviä. Olen räjähtämispisteessä, enkä saa selvää mitä metrin mittainen tuholainen yrittää sanoa. Viimein olen erottavinani jotain.

”Oon sinun kullanmuru.”

Siinähän se tuli kiteytettynä. Mikä auttaa jaksamaan ankeatkin aamut.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


× 8 = kahdeksan