18.9.2014

Vapaapäivä

pulutheijastusErilainen päivä.

Syyskuun nouseva aurinko, peltojen päällä sumu. Vein tytön hoitoon ja ajelin itse kotiin. Vaihdoin pyörän toiseen ja latasin kameraan akut. Syksy oli alkanut kiristää pinnaa, pimenevät illat, kotityöt jotka eivät tekemällä lopu. Kasautuvat pyykit, kaikki. Rahat, jotka loppuvat.

Tuttava, jolla on syöpä.

Tavallisena torstaina pidin kesälomapäivän. Ihan ilman syytä. Lupasin hakea typykän aiemmin hoidosta, heti välipalan jälkeen. Jäisi viisi tuntia. Halusin käyttää ne, kuten parhaaksi näen.

Kotirouvan triathlon; 22 kilometriä pyöräilyä kamera repussa, mutta ei yhtään kunnollista kuvaa. Syksyn tuoksuja, sumuisia värejä, pulupariskunta sillan alla. Kahvilasta tuore sämpylä ja iltapäivälehti. Kotona vanha DVD-elokuva, pari työsähköpostia ja alakerran imurointi. Lopuksi tunnin hölkkälenkki hiihtomajalle auringon lämmittäessä selkää. Kahvi korvensi vatsaa oksennuksen partaalle, mutta mikä vapaus!

Ja se tunne, kun pyöräilin hakemaan ujosti hymyilevää typykkää. ”Anni on reipastunut kovasti”, sanoivat tädit. Mutta tyttöni on syntymäreipas. Isäänsä tullut, pippurisilmä.

Kerättiin luumut. Nyt ihmetellään, sataako ensi viikolla 10 cm lunta, kuten on luvattu.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


kaksi × = 16